2020EPTblogi

Elokuu- Rantalentisturnaus ja EPT-henki

Terveiset kaikille Oulusta, Kale tässä. Tämä on minun toinen vuoteni EPT:n hallituksessa ja kirjoittelen tässä teille hiukan rantalentisturnauksesta sekä EPT-hengestä.

Kuva: Alex Inkiläinen

EPT:n perinteinen rantalentisturnaus järjestettiin pari viikkoa sitten sunnuntaina 16.8. Matinkylän uimarannalla. Järjestelyistä vastaamaan oli hallituksesta nimetty Niila Kallionpää ja minä. Jos et ole aikaisemmin ollut rantalentisturnauksessa, niin anna kun avaan tapahtumaa hieman. Kyseessä ei ole Punkun kaltainen suuri ja tunnettu tapahtuma, vaan sopivan pieni ja rento ystävyysottelu lippukuntien välillä. Nautimme kesän viimeisistä helteistä ja pelaamme rantalentistä. Niin simppeliä, mutta mukaansatempaavaa. Aina ei tarvitse olla järeitä etukäteisjärjestelyitä, vaan joskus voidaan vaan mennä pitämään hauskaa yhdessä.

Tänä vuonna turnaukseen osallistui 4 joukkuetta 4 lippukunnasta. Osallistujia oli yhteensä noin 30. Pelasimme kaikkia joukkueita vastaan ottelun ja kaksi joukkuetta pääsi finaaliin. Lopulta voiton vei Niipperin Nuolihaukat ja heidät julistettiin EPT:n rantalentisturnauksen mestareiksi vuosimallia 2020. Hävittiin tai voitettiin, hymy löytyi kaikkien kasvoilta.

Siitä päästäänkin seuraavaan aiheeseeni, EPT-henki. Monessa yhteydessä tulee paljon puhuttua EPT-hengestä, mutta mitä se on? Tähän ei varmastikaan ole suoraa vastausta kenelläkään ja se tarkoittaa jokaiselle vähän eri asioita. Tunteena se on kuitenkin meille kaikille yhteinen, yhdistäen meitä.

Itse olen asunut koko elämäni Espoossa ja harrastanut 16 vuotta partiota kotilippukunnassani Mesikämmenissä Soukassa. EPT ja sen tapahtumat ovat tosi tuttuja, tulihan ensimmäisellä Väiski-kesäleirillä käytyä jo 2005. Monesti olen käynyt myös Pinkissä saattamassa sekä Punkussa. Tähän voi varmasti moni samaistua.

Kuva: Petteri Ojala

Tapahtumat, kisat ja leirit tehdään mahtavalla intohimolla ja energisellä otteella. Porukkaa ympäri Espoota ja Kauniaista pyrkii mukaan järjestämään Väiskiä ja Punkkua, tavoitteet asetetaan korkealle ja ne myös toteutetaan yhdessä. Oli se sitten kelluva sauna Väiskillä 2014 tai Punkun tehtävät. Niistä puhkuu halu mennä extra maili mahtavan kokemuksen luomiseksi kaikille.

Itselläni koitti muutos nyt syksyllä elämässä, kun opiskelu kutsui Ouluun. Vaikka matkaa Espooseen on yli 600 kilometriä, koen olevani vieläkin ehta ept:läinen. Halu osallistua mukaan yhteisiin tapahtumiin ja projekteihin ei ole kadonnut. Palo jatkaa omassa lippukunnassa, Mesikämmenissä, yhtä aktiivisena kuin aikaisemminkin ja olla mukana toteuttamassa partiotoimintaa EPT:n alueella on suuri. EPT-henki on minulle tunne haluta olla muiden mukana ideoimassa suuria ja olla valmiina myös toteuttamaan se intohimolla.

EPT on yhteisö, josta haluat pitää kiinni. Sinne kaikki ovat tervetulleita ja jokaiselle löytyy oma paikka. Siellä saa ideoida villejäkin ajatuksia ja pääset myös toteuttamaan niitä yhdessä muiden kanssa. Sellainen on minun tuntema Espoon Partiotuki.

Kuva: Tuukka Lehtinen

 

Kaunis ja ylpee, auringossa kylpee, E-P-T! 

Kale Koivunotko, EPT:n hallituksen jäsen & Mesikämmenten lippukunnanjohtaja